Historia: 'Kausalan Cassius' Kaarlo Partanen

Yksi Suomen ravihistorian merkkihenkilöistä on yhdeksän ravikuninkuutta ohjastanut Kaarlo Partanen, joka tunnettiin myös lempinimellä Kausalan Cassius. Supliikkimiehen tähtihevosia olivat nelinkertainen kuningas Ero-Lohko ja viisi kertaa ravikuninkaaksi kruunattu Vieteri.
Ero-Lohko ja Kaarlo Partanen vasemmalla, Sato-Satu ja Pentti Yli-Houhala oikealla. Ravikuningas ja ravikuningatar Kuopion Kuninkuusraveissa vuonna 1959. Kuva: Suomen Hevosurheilulehti Oy
Ero-Lohko ja Kaarlo Partanen vasemmalla, Sato-Satu ja Pentti Yli-Houhala oikealla. Ravikuningas ja ravikuningatar Kuopion Kuninkuusraveissa vuonna 1959. Kuva: Suomen Hevosurheilulehti Oy
Kauppias Toivo Partasen perheeseen Sortavalassa syntyi elokuussa 1915 poika, jolle annettiin nimeksi Kaarlo Juhana Matti. Toivo Partanen oli varsin tunnettu henkilö erilaisissa kauppapiireissä. Hän oli paitsi raviurheilija myös hevoskauppias, jolla oli laajat kauppasuhteet kotimaan lisäksi mm. Venäjälle, Viroon, Latviaan, Puolaan ja Unkariin.

Useasta alansa kuuluisuudesta sanotaan, että ”legenda jo eläessään”. Hevosalalta voidaan näin sanoa juuri Kaarlo Partasesta, jos jostakin. Partanen alkoi jo varsin nuorena yhdessä Martti-veljensä kanssa ajaa kilpaa isänsä hevosilla.

Valtakunnalliseen kuuluisuuteen Kaarlo Partanen nousi ajaessaan 1939 Seinäjoella 2 000 metrillä uuden Suomen ennätyksen 2.59,4, mistä kilometriajaksi tuli 1.29,7. Samana vuonna Äly osallistui kuninkuuskilpailuun sijoittuen kokonaiskilpailussa toiseksi Lohdutuksen jälkeen.

Talvisodan riehuessa Partasten hevosia oli edelleen Sortavalan talleilla. Helmikuun toisena päivänä 1940 osui talliin pommi, jolloin talli syttyi tuleen. Tallissa olleet seitsemän hevosta saatiin juuri ajoissa ulos ja ne karkasivat pelästyneinä täyttä laukkaa Helylän kylälle kuuden kilometrin päähän, mistä ne saatiin kiinni. Sota-aikaan pojat olivat rintamalla ja Aunuksen taistelussa 1944 alikersantti Kaarlo Partanen haavoittui ja sai elinikäisen invaliditeetin oikeaan lapaansa.

Yhteensä yhdeksän ravikuninkuutta

Sotien päätyttyä Kaarlo alkoi varsin nopeasti päästä valmennustoimintaan mukaan. Kuninkuusraveissa hänet nähtiin jo 1947 ajamassa myöhemmin huippuhinnalla Orimattilaan myytyä Aromusta, jonka tuolloin omisti kauppias Toivo Korhonen Kauhajoelta. Seuraava huippuhevonen, jonka kanssa Partanen teki vuosikausia töitä, oli Lohdutuksen poika Lohko. Ensin Partasten omistuksessa, sitten A.V. Marttilalla Lohko osallistui kuusi kertaa Kuninkuusraveihin ja seitsemästi haasteraveihin.

Partasella oli silmää hevosta arvioidessaan. Hänen tavoitteensa oli löytää hevonen, jolla oli paitsi rakennetta ja liikkeitä, myös synnynnäiset lahjat liikkua.

Ero-Lohkon Partanen oli tavannut sen kasvattajalla jo pari viikkoa vanhana ja nelivuotiaana ori siirtyi Partasen talliin. Heti samana kesänä tuli Suomen ennätys ja oriin otteista nähtiin, että odotettavissa on jotakin suurta. Kuusivuotiaana Ero-Lohkolla yritettiin jo Kuninkuusraveissa, mutta toinen etujalka vaivaantui niin, että tuloksena oli keskeytys ensimmäisen päivän jälkeen. Seuraavat neljä vuotta olivat Ero-Lohkon valtakautta. Kuninkuudet tulivat Lahdessa 1958, Kuopiossa 1959, Käpylässä 1960 ja Vaasassa 1961. Vaikka ori oli vasta 10-vuotias, Partanen alkoi lopetella sen kilpailu-uraa. Useita Suomen ja samalla maailman ennätyksiä oli Ero-Lohkon tilillä sen vetäytyessä radoilta.

Yleisesti luultiin, että Partasen ura olisi laskusuunnassa ja luultiin, ettei samalle miehelle voisi osua useampia todellisia huippuhevosia varsasta kasvattamalla. Toisin kuitenkin kävi. Vanhalta tuttavaltaan Pentti Savolaiselta tuli Partaselle vaihtokaupalla 1,5-vuotias Vieteri, ja Ero-Lohkon neljän kuninkuuden lisäksi Vieteri voitti vielä viisi kuninkuutta ja ratakohtaisia suurkilpailuja. Se teki myös useita Suomen ennätyksiä sekä lukuisia rataennätyksiä.

Sana hallussa

Vieterin kilpailujen päättyessä Partanen oli 64-vuotias ja samalla päättyi Partasen aktiivinen työ ravi- ja astutustehtävissä. Ravisaavutusten lisäksi Vieterin mainelistaan kuuluu 159 tähtijuoksijan isyys.

Kaarlo Partasella oli sana hallussaan. Hän oli taitava ja samalla kautta maan suosittu kokousten sekä hevosväen juhlien ja tupailtojen esitelmöitsijä. Partanen oli isänsä lailla myös etevä kirjoittaja, joka sivalsi sanan säilällään terävästi milloin kanssakilpailijoitaan, milloin järjestöväkeä ja jopa Tasavallan Presidenttiä. Partanen kirjoitti 1951 julkaisun ”Suomalaisen ravihevosen valmennuksesta”, mistä Hevostalous-lehteen teki ylistävän arvostelun Pariisin olympialaisten kymmenottelussa neljänneksi sijoittunut Anton Huusari.

Kaarlo Partanen nukkui pois 90-vuotiaana Lahdessa Päijät-Hämeen keskussairaalassa Suur-Hollola-ajon sunnuntaina vuonna 2006.

Veijo Toivonen 20.7.2014
Viisinkertainen ravikuningas Vieteri ja Kaarlo Partanen. Kuva: Ypäjän siittola/Hevosopisto
Viisinkertainen ravikuningas Vieteri ja Kaarlo Partanen. Kuva: Ypäjän siittola/Hevosopisto
Suomenhevosraviurheilun legenda Pentti Savolainen. Kuva: Suomen Hippos

Toinen suomenhevosraviurheilun legenda Kaarlo Partasen ohella on Nurmijärvellä 6.3.1930 syntynyt ja pääasiallisen elämäntyönsä maatilallaan Mäntsälän Ohkolassa tehnyt Pentti Savolainen, joka on aktiiviuransa jälkeen nähty vuosikymmenet Kuninkuusravien kunniavieraana.

Lue lisää