Kuninkuusravien juuret 1910-luvun Tampereella

Virallisesti ensimmäiset Kuninkuusravit järjestettiin Lahdessa vuonna 1924, mutta jo vuonna 1913 Tampereella pidettiin ravikuninkuuskilpailut.
Ori Peikko oli Tampereella vuonna 1913 pidettyjen ravikuninkuusajojen paras. Kuva: Suomen Hevosurheilulehti Oy
Ori Peikko oli Tampereella vuonna 1913 pidettyjen ravikuninkuusajojen paras. Kuva: Suomen Hevosurheilulehti Oy
Niin sanottuja aikansa ravikuninkaita, siis useana vuonna peräkkäin aikalaisiaan huomattavasti nopeampia hevosia, olivat muun muassa Veikko, Kirppu, Hurra ja Einovakaa. Ensimmäinen koko maan käsittävä ravikuninkuuskilpailu pidettiin kuitenkin Tampereella 28.-29.9.1913.

Mukana oli 18 hevosta - suurin määrä mitä hevosia vuoteen 1943 mennessä oli kilpailuihin osaa ottanut. Kilpailussa ajettiin ensin 3 000 metrin ennätysajo, josta jaettiin pisteitä ja laskettiin lisämatkaa päivän ennätyksen perusteella seuraavana päivänä ajettavaan 3 000 metrin tasoituskilpailuun.

Sää oli Tampereella loistava, rata hyvässä kunnossa ja yleisöä noin 2000 henkeä. Rahapalkinnot olivat ajan kurssin mukaan aivan erinomaiset. Kilpailut kokonaisuudessaan olivat todella arvokkaat. Voittajan palkinto oli 2 000 kultamarkkaa ja kultakoriste.

Tulokset:
  1. o Peikko, Vihtori Seppälä, Lahti 92 pistettä
  2. t Ujo, I. Aromaa, Noormarkku 76 pistettä
  3. o Oppi, Onni Schärlund, Turku 72 pistettä
  4. o Riuska, V.Soivio, Tampere 68 pistettä

Tästä tilanteesta pidettiin sitten 11 vuoden tauko ennen kuin jatkettiin Lahden ensimmäisillä Kuninkuusraveilla syyskuussa 1924. Kuninkuusravit järjestettiin seitsemän kertaa peräkkäin Lahdessa vuosina 1924-1930. Tämän jälkeen Suomen Ravirengas päätti, että ajot pidettäisiin vastedes aina joka toinen vuosi Helsingissä ja joka toinen vuosi jossain maaseutukaupungissa.

Vuodesta 1930 alkaen Kuninkuusravit alettiin pitää järjestämispaikkakuntaa kierrättäen. Vuorojärjestelmän mukaan ajot olisi 1933 pitänyt järjestää Helsingissä, mutta raviratojen talous oli niin heikossa jamassa, ettei Kuninkuusraveja tahtonut pitää mikään paikkakunta. Lopulta kilpailut - onnistuneesti - siirrettiin Seinäjoelle, missä voiton vei neljännen kerran Tomu. Toiseksi sinnitteli Grenroosin Virkku-Lintu.

Huonot taloussuhdanteet katkaisivat Kuninkuusravien järjestämisen neljäksi vuodeksi ja seuraavat Kuninkuusravit pidettiin vasta Viipurissa Kelkkalan raviradalla syyskuussa 1938. Paul Arnold Rosenqvistin Kirrin Kurri oli ennätyskunnossaan ja olisi saattanut voittaa jopa kuninkuuden, mutta hätäili hermostuksissaan 2 000 metrin ennätysajossa ja jäi kymmeniä metrejä tullen hylätyksi pitkän laukan vuoksi.

Veijo Toivonen 20.7.2014