Kunkkarilegendat: I.P. Sukkula täytti Heikki Parviaisen unelmat

Kuninkuuskisan pääsarjan voitto on huima saavutus. Kun sen tekee itse kasvattamallaan, omistamallaan ja valmentamallaan hevosella, puhutaan hevosmiehen todellisesta täysosumasta.

Heikki Parviainen
Heikki Parviainen

Kajaanilainen Heikki Parviainen, 71, nousi 1990-luvulla yhdeksi kunkkarikansan ehdottomista suosikkihahmoista. Työuransa armeijan palveluksessa tehnyt luutnantti Parviainen kilpaili omalla I.P. Sukkulallaan kuningatarkisassa seitsemän kertaa, minkä lisäksi Jorma Kontio oli kertaalleen Sukkulan ohjissa kuningatarjahdissa.

Ensimmäisen Parviaisen ja I.P. Sukkulan kolmesta kuningatarkisan voitosta tuli Mikkelissä 1996, jolloin valjakko oli kolmatta kertaa mukana. I.P. Sukkula oli tapansa mukaan ylivoimainen 3100 metrin osalähdössä ja voitti tittelin 1,8 sekunnin erolla ennen Luisteria.

Aikakirjoihin on jäänyt Heikki Parviaisen liikutus voiton ratkettua. Parviainen kiitti mikkeliläisyleisön kunniakierroksellaan niin perusteellisesti, että häntä jouduttiin jopa kuuluttamaan seremoniapaikalle jotta ravit pysyivät aikataulussa.

Parviaisen vastaus haastattelijan kysyttyä aiheesta räjäytti pankin lopullisesti.

- Eiköhän tästä sakoilla selvitä, Parviainen totesi voittajahaastattelussa.

Pitkän linjan suomenhevosmiehelle voiton merkitys oli jättimäinen.

- Ensimmäinen kuningatarkilpailun voitto oli unelmien täyttymys, Parviainen summaa.

- Kuninkuus- tai kuningatarkilpailun voitto on jokaisen todellisen hevosmiehen haave. Esimerkiksi Einari Vidgrén voitti monenlaista ympäri maailmaa, mutta A.T. Ekon kuninkuus toi hänelle kyyneleen silmäkulmaan, Heikki Parviainen muistuttaa.

Ainutlaatuinen tunnelma

Nimenomaan Kuninkuusravien tunnelma tekee tapahtumasta ainutlaatuisen, Parviainen näkee.

- Yleisö elää siellä mukana ja ainakin itse koin sen, miten he arvostivat sitä työtä, joka kilpailijoiden eteen on tehty. Kuninkuusravit on niin mahtava tapahtuma, että jos siihen tehdään jotakin muutoksia, niiden kanssa on oltava hyvin varovainen.

Kuninkuusravit ovat myös raviaktiiveille vuotuinen kohtaamispaikka, Parviainen muistuttaa.

- Kuninkuusraveissa ollaan aina yhtä suurta perhettä. Siellä näkee paljon sellaisia tuttuja joita ei näe kuin kerran vuodessa, ja Kuninkuusraveissa aina vaihdetaan menneet kuulumiset, Heikki Parviainen kuvailee.

Kilpailijana Parviaisen kaikki muistot Kuninkuusraveista eivät ole pelkästään iloisia. I.P. Sukkula oli kilpailuhenkinen hevonen, jolle eturivistä ravia lähteminen oli joskus hankalaa. Parviainen pyrki lähestymään lähtöautoa tarkasti, mikä aiheutti toisinaan lähdönuusintoja. Joskus Parviainen koki tuomareiden vahdanneen häntä ja I.P. Sukkulaa suurennuslasin kanssa.

- Eniten jossiteltavaa meille jäi Turun edellisistä Kuninkuusraveista. Avausmatkalla auto lähti meiltä karkuun ja toisella matkalla lähtö palautettiin. Hyväksytyllä yrityksellä Sukkula laukkasi ja kun olimme joutuneet revittelemään ylimääräistä kahdella ensimmäisellä matkalla, pitkälle matkalle ei enää riittänyt puhtia normaaliin tapaan, Heikki Parviainen huomauttaa.

I.P. Sukkula siis voitti kuningatarkisan kolmesti. Pitkän matkan voittoja tuli viisi, ja kahdesti Sukkula oli kokonaiskisan kakkosena.

- Kuningattaruuksia olisi ehkä voinut tulla enemmänkin. Ensimmäisellä kerralla Oulussa rata oli hieman tavallista pehmeämpi, ja Sukkula laukkasi avausmatkalla hylkäykseen. Sillä oli jaloissaan muovikengät, jotka olin kokemattomuuttani antanut laittaa sille, Parviainen muistaa.

Parviainen on tehnyt jalostustyötä pitkäjännitteisesti, eikä hänen kasvattiensa menestys loppunut I.P. Sukkulaan. Nimensä kantatamma Ilta-Postin mukaan saaneet kasvatit ovat myöhemminkin menestyneet loistavasti. Kruununa joukossa on kolminkertainen ravikuningatar I.P. Sukkula ja hyvänä aseenkantajana Parviaisten Sivolan Tilan omistuksessa oleva I.P. Lento, joka on ollut parhaimmillaan kuninkuuskisan kolmas.

Raviurheilu on näyttänyt Parviaiselle sekä onnelliset että toisenlaiset kasvonsa. Hän kertoo elävänsä vahvasti tunteella, ja kehottaa muitakin ottamaan ilon irti hyvistä hetkistä.

- Hevosurheilu on sellainen laji, että tässä sekä onnistumiset että vastoinkäymiset voivat olla voimakkaita. Niistä onnistumisista on muistettava ja osattava nauttia, kun se hetki on, Parviainen korostaa.

Teksti ja kuva: Ville Toivonen