Kuninkuusravit jo vuodesta 1924!

Viesker juoksemassa viidenteen ravikuninkuuteensa Joensuussa 2000
Viesker juoksemassa viidenteen ravikuninkuuteensa Joensuussa 2000
​Kuninkuusravit on Suomessa raviurheilun vuoden päätapahtuma sekä urheilullisesti että yleisön ja median kannalta. Ensimmäiset Kuninkuusravit järjestettiin vuonna 1924 ja ensi kesänä ne järjestetään jo 85. kerran. Turussa Kuninkuusravit on järjestetty viidesti aikaisemmin; vuosina 1939, 1949 ja 1963 Kupittaalla sekä 1983 ja 2001 Metsämäessä.

Vuosittain heinä-elokuun vaihteessa ravikansan valtaa eräänlainen kuninkuusravikuume, jota on vaikea sanoilla kuvata. Myös lehdistön keskuudessa Kuninkuusravit koetaan suuren luokan kansantapahtumana vailla vertaa. Ilahduttavinta Kuninkuusraveissa on se, että se yhdistää eri ikä- ja kansanryhmiä ympäri Suomen viettämään viikonloppua suuren urheilujuhlan tunnelmassa. Kilpailut koetaan jännittävänä viihteenä ja yleisö elää mukana ravilähtöjen juoksun kulussa kannustamalla oman alueensa hevosia tai muita suosikeitaan. Tapahtumassa korostuu kotimaisuus suomenhevosten ollessa itse kilpailujen pääosissa.

​Kuninkuusravit on loistava tapa parantaa raviurheilun tunnettuutta uusille ravikävijöille, myös niille, jotka eivät ole niin innostuneita vedonlyönnistä ja totopelaamisesta. Perinteitä pullollaan olevan tapahtuman markkinointia edesauttaa pitkän ajanjakson tuoma perusjulkisuus. Vuodesta toiseen toistuva valtava kävijämäärä takaa puolestaan sen, että valtakunnallinen media on erityisen kiinnostunut. Mikään vuosittainen suuri urheilutapahtuma Suomessa ei kykene jättämään Kuninkuusraveja varjoonsa. Kuninkuusravit ovat vahvasti esillä median valokeilassa ja niistä on viimeisinä vuosina kirjoitettu satoja artikkeleita ympäri Suomen.


Artikkeleita kirjoitetaan melko tasaisesti ennen ja jälkeen itse tapahtuman. Määrällisesti eniten huomiota Kuninkuusravit saa maakuntalehdissä.


Köppinen toistamiseen kahden vuoden tauon jälkeen historian kovimmalla kokonaisajalla 9.22.0

Lue lisää


Saaga S, Matti Nisonen  ja Ilkka Pyysalo.

Kolmas peräkkäinen Kuningattaruus Joensuu 2015, Turku 2016 ja Vermo 2017. Saaga S ohjastaja Matti Nisonen sekä omistaja/valmentaja Ilkka Pyysalo.

Lue lisää


Ori Peikko oli Tampereella vuonna 1913 pidettyjen ravikuninkuusajojen paras. Kuva: Suomen Hevosurheilulehti Oy

Kuninkuusravien juuret 1910-luvun Tampereella

Virallisesti ensimmäiset Kuninkuusravit järjestettiin Lahdessa vuonna 1924, mutta jo vuonna 1913 Tampereella pidettiin ravikuninkuuskilpailut.

Lue lisää


Valokas on historian ainoa ravikuningas, jota ei ole kantakirjattu. Se voitti ravikuninkuuden Tampereella vuonna 1945. Kuva: Suomen Hevosurheilulehti Oy

Näin kuninkuusravisäännöt ovat muuttuneet

Kuninkuusravien suosio on säilynyt vuosikymmeniä, mutta itse kilpailuun on tehty vuosien varrella viilauksia. Kulmakivenä ovat kuitenkin pysyneet kolme eripituista kilpailumatkaa.

Lue lisää


Tamma Suhina kruunattiin ravikuninkaaksi Riihimäen Kuninkuusraveissa vuonna 1956. Suhinan kokonaisaika oli nopeampi kuin parhaalla oriilla, joten Suhinasta tuli ravikuningas eikä ravikuningatarta julistettu erikseen. Kuva: Suomen Hevosurheilulehti Oy

Tammakuninkaista kuningatarkilpailuun

Nykyään oriit ja tammat juoksevat erillisissä kilpailuissa, mutta ravikuningattaret alettiin julistaa erikseen vasta vuonna 1948. Historia tunteekin kolme ravikuningasta, jotka ovat tammoja.

Lue lisää


Ero-Lohko ja Kaarlo Partanen vasemmalla, Sato-Satu ja Pentti Yli-Houhala oikealla. Ravikuningas ja ravikuningatar Kuopion Kuninkuusraveissa vuonna 1959. Kuva: Suomen Hevosurheilulehti Oy

Historia: 'Kausalan Cassius' Kaarlo Partanen

Yksi Suomen ravihistorian merkkihenkilöistä on yhdeksän ravikuninkuutta ohjastanut Kaarlo Partanen, joka tunnettiin myös lempinimellä Kausalan Cassius. Supliikkimiehen tähtihevosia olivat nelinkertainen kuningas Ero-Lohko ja viisi kertaa ravikuninkaaksi kruunattu Vieteri.

Lue lisää


Suomenhevosraviurheilun legenda Pentti Savolainen. Kuva: Suomen Hippos

Historia: Kuninkuusravien merkkihenkilö Pentti Savolainen

Toinen suomenhevosraviurheilun legenda Kaarlo Partasen ohella on Nurmijärvellä 6.3.1930 syntynyt ja pääasiallisen elämäntyönsä maatilallaan Mäntsälän Ohkolassa tehnyt Pentti Savolainen, joka on aktiiviuransa jälkeen nähty vuosikymmenet Kuninkuusravien kunniavieraana.

Lue lisää