Tutustu Kuninkuusraveihin
Kuninkuusravit on Suomen tunnetuin ja rakastetuin ravitapahtuma. Se kuuluu maan suurimpiin yleisötapahtumiin – vuosittain paikan päälle saapuu jopa 50 000 katsojaa. Kuninkuusravit on poikkeuksellinen kansanjuhla, jonka keskiössä on kansallisrotumme suomenhevonen.
Kuninkuusraveissa tammat kilpailevat ravikuningattaren ja oriit ravikuninkaan tittelistä. Osallistujat valikoituvat maan parhaiden suomenhevosravureiden joukosta, ja osallistuminen pääkilpailuihin on monen ravi- ja suomenhevosihmisen suurin haave.
Ravikuninkuus ja -kuningattaruus ratkaistaan kolmella osamatkalla, jotka on jaettu kilpailtavaksi kahtena päivänä. Lauantaina kilpaillaan 2 100 metrin osamatka ja sunnuntaina 1 609 metrin ja 3 100 metrin osamatkat. Kokonaiskilpailun voittaa parhaan yhteisajan juossut hevonen.
Suomen Ravikuninkuuskilpailut
Säännöt
1 §
Suomen Hippos ry (jäljempänä Suomen Hippos) järjestää yhdessä luvansaaneen jäsenseuran kanssa Suomen Ravikuninkuuskilpailut kerran vuodessa tapahtuvana kaksipäiväisenä kilpailuna. Kilpailut järjestetään mahdollisuuksien mukaan eri puolilla Suomea heinä-elokuussa Suomen Hippoksen tarkemmin määräämänä ajankohtana.
2 §
Kilpailun järjestämisoikeutta hakevan jäsenyhteisön on tehtävä kirjallinen anomus Suomen Hippoksen hallitukselle osoitettuna hallituksen määräämänä aikana. Kuninkuusravien järjestämisoikeudet julistetaan haettavaksi kolmelle vuodelle kerrallaan joka kolmas vuosi. Suomen Hippoksen hallitus tutkii järjestämisoikeutta anoneiden jäsenyhteisöjen valmiudet ja paikkakunnan sopivuuden ja tekee esityksen Suomen Hippoksen valtuuskunnan päätettäväksi.
3 §
Ravikuninkuuskilpailussa kilpailevat hyväksyttävästi jalostusarvostellut suomenhevosoriit ja -tammat, kummatkin erikseen omana kilpailunaan.
4 §
Ravikuninkuuskilpailuun kelpuutetaan erillistä Kuninkuusravien valintasääntöä noudattaen 12 oritta ja 12 tammaa, jotka kilpailevat omissa lähdöissään ensimmäisenä päivänä 2100 metrin matkalla ryhmäajona ja toisena päivänä 1609 metrin ja 3100 metrin matkalla ryhmäajona.
Kahdelle ensimmäiselle matkalle osallistujat valitsevat etu- tai takarivin lähtöpaikan Kuninkuusravien pisteytyksen perusteella. Pisteytyksen paras valitsee ensimmäisenä haluaako kahdelle ensimmäiselle matkalle etu-(radat 1 – 8) vai takarivin (radat 9 – 12) lähtöpaikan, sitten pisteytyksen toiseksi paras suorittaa valinnan jne. Mailin matkalla lähtöradat ovat lähtöriveittäin käänteiset 2100 metrin lähtöön verrattuna. Kahdella ensimmäisellä matkalla parhaan yhteenlasketun ajan saavuttanut valjakko valitsee 3100 metrin matkalle lähtöratansa ensimmäisenä, toiseksi parhaan yhteisajan saavuttanut valjakko toisena jne. Jos yhteenlaskettu aika on sama, valintajärjestys ratkaistaan arpomalla.
5 §
Kokonaiskilpailun paremmuus ratkeaa hevosten kaikilla kolmella matkalla saavuttamien kokonaisaikojen perusteella. Pienimmän yhteisajan saavuttanut ori on ravikuningas ja tamma ravikuningatar. Jos paremmuutta selvitettäessä kahdella hevosella on sama kokonaisaika, ratkaisee keskinäinen järjestys pisimmällä matkalla. Tasapääjuoksun sattuessa ratkaisee osalähtöjen voittojen määrä ja sitten sijalukujen summa. Jos nekin ovat samat, tulee kaksi voittajaa.
6 §
Kuninkuuskilpailun palkintoina jaetaan vähintään I, II, III, IV, V ja VI palkinto erikseen oriille ja tammoille. Hylätty tai keskeyttänyt hevonen ei voi kilpailla kokonaispalkinnoista, mutta voi kilpailla lähtöpalkinnoista. Kiertopalkinnot saa parhaimman yhteisajan saavuttanut hevonen, ellei jonkin palkinnon osalta toisin ole määrätty.
7 §
Kilpailun palkintotasoa ja muita järjestelyjä koskevia asioita valmistelee kutakin kuninkuusravitapahtumaa varten erikseen perustettu päätoimikunta, johon kuuluu neljä järjestävän seuran valitsemaa edustajaa, neljä Suomen Hippoksen hallituksen valitsemaa edustajaa, yksi edustaja edellisten ja yksi edustaja seuraavien Kuninkuusravien järjestäjäseurasta.
Kilpailujen palkinto- ja hintatasoa sekä markkinointisuunnitelmaa koskevat päätökset tulee alistaa Suomen Hippoksen hallituksen vahvistettavaksi. Muutoin noudatetaan voimassa olevia ravikilpailusääntöjä.
8 §
Muutoksia näihin sääntöihin voi tehdä ainoastaan Suomen Hippos ry:n hallitus.
Kuninkuusravien historian voidaan katsoa alkavan Suurista orikilpailuista, joita järjestettiin valtionajojen yhteydessä 1880-luvulta alkaen. Vuonna 1913 Tampereella kilpailtiin Kuninkuusajot, jotka kuitenkin jäivät historiaan jo ensimmäisen vuoden jälkeen ensimmäisen maailmansodan vuoksi.
Viimeinen Suuri orikilpailu ajettiin vuonna 1923 ja ensimmäiset viralliset Kuninkuusravit järjestettiin vuonna 1924.
Lahden vanha ravirata isännöi Kuninkuusraveja seitsemänä ensimmäisenä vuonna. Sen jälkeen Kuninkuusravit ovat kiertäneet maakuntaradoilla ympäri Suomen. Jyväskylä isännöi Kuninkuusraveja ensimmäisen kerran vuonna 1962 ja edellisen kerran vuonna 2008.
Katso YLE Areenasta video vuoden 1962 Kuninkuusraveista
Kuninkuusravien säännöt ovat muuttuneet vuosikymmenten varrella monta kertaa. Merkittävin sääntömuutos tehtiin kuitenkin vuonna 1948, kun tammat saivat oman sarjansa ja ensimmäinen Ravikuningatar seppelöitiin. Siihen sakka tammat ja oriit olivat kilpailleet samassa sarjassa, ja myös tamma voitiin kruunata Ravikuninkaaksi.
Näin ehdittiin tehdä viidesti. Reippaan-Liisu seppelöitiin vuonna 1925 ja Tomu neljästi vuosina 1930-1933. Vielä sääntömuutoksen jälkeenkin, vuosina 1948-1956, tamma kruunattiin Ravikuninkaaksi, mikäli se saavutti paremman kokonaisajan kuin ori. Tuona aikana ainoa Ravikuninkaan tittelin saavuttanut tamma oli Suhina vuonna 1956.
Kuninkuusravihistorian menestyneimpiä hevosia ovat oriit Vieteri, Vekseli ja Viesker, joista kukin on seppelöity Ravikuninkaaksi viisi kertaa. Tammat Tomu ja Valomerkki kruunattiin molemmat Ravikuningattareksi neljä kertaa. Tamma Suhina saavutti kolme Ravikuningattaruutta ja seppelöitiin kerran myös Ravikuninkaaksi.
Yksi kiistattomista Kuninkuusravilegendoista on Pentti Savolainen. Hänen kasvattinsa, joihin kuuluvat muun muassa Vekseli ja Vieteri, ovat saavuttaneet tittelin yhteensä 13 kertaa. Vuonna 1984 hänen kasvattamansa, valmentamansa ja ohjastamansa ori Vekseli ja tamma Vekkuliina kruunattiin kuninkaaksi ja kuningattareksi. Sittemmin kukaan ei ole pystynyt samaan.
Kuninkuusravien pääkilpailun osallistujavalinnat perustuvat avoimeen Kohti Kuninkuusraveja -pisteytykseen, jossa hevoset keräävät pääkilpailupaikkaan oikeuttavia kuninkuusravipisteitä erikseen valituista lähdöistä. Lisäksi edellisen vuoden kokonaiskilpailun kolme parasta saavat sijoituksistaan pisteitä tulevan vuoden kilpailuun.
Miten Kohti Kuninkuusraveja -pisteitä ansaitaan
Kohti Kuninkuusraveja -pistelähdöt on merkitty Hippoksen Heppa-järjestelmään KK-merkinnällä. Kohti Kuninkuusraveja -pisteitä kerätään maaliskuun alusta heinäkuun puoleenväliin. Pistelähtöjä ajetaan noin 50-60 kappaletta ympäri Suomen.
Lähdöissä jaetaan pisteitä hevosen sijoituksen mukaisesti seuraavasti: 25-18-15-12-10-8-6-4-2-1.
Lähdön ensimmäisen palkinnon perusteella pisteet saavat seuraavan kertoimen:
- kun 1. palkinto on korkeintaan 2 000 euroa, kerroin 1
- kun 1. palkinto on 2001 – 5 000 euroa, kerroin 2
- kun 1. palkinto on yli 5 001-14 999 euroa, kerroin 3
- kun 1. palkinto on 15 000 euroa tai enemmän, kerroin 4
Pistelaskussa otetaan huomioon myös mahdollinen nousukunto, kun 1.6. alkaen pisteet saavat lisäkertoimen 1,5. Eli kesällä KK-lähdön voittaja voi kerätä peräti 150 pisteen potin.
Lisäksi edellisen vuoden Kuninkuusravien kolmelle parhaalle lisätään seuraavat pisteet: 100 – 72 – 60.
Seuraa pistetilannetta eli Kunkkarirankingia reaaliajassa Mobiilihepassa.
Miten paikat pääkilpailuihin jaetaan
Kuninkuus- ja kuningatarkilpailuun ilmoittautuneista hevosista kymmenen eniten Kohti Kuninkuusraveja -pisteitä kerännyttä saavat varman paikan pääkilpailuun.
Osallistujat vahvistava päätoimikunta voi nostaa sijoille 11 ja 12 hevosen, jolla on vähemmän pisteitä, mutta jokin muu erityisen vahva peruste päästä mukaan kilpailuun, kuten poikkeuksellinen nousukunto tai menestys edellisen vuoden kilpailussa.
Kaikki Kohti Kuninkuusraveja -pistelähdöissä kilpailleet hevoset eivät välttämättä mieli pääkilpailuihin. Siksi hevoset tulee vielä erikseen ilmoittaa Kuningatar- ja Kuninkuuskilpailuun. Päätoimikunta vahvistaa osallistujat noin 1,5 viikkoa ennen Kuninkuusraveja.
Kuninkuusraveissa tammat kilpailevat ravikuningattaren ja oriit ravikuninkaan tittelistä.
Kuninkuusravihistorian menestyneimpiä tammoja ovat Tomu ja Valomerkki, jotka kummatkin kruunattiin kuningattareksi neljä kertaa. Oreista nimensä historiankirjoihin ovat jättäneet Vieteri, Vekseli ja Viesker, joista kukin on seppelöity ravikuninkaaksi viisi kertaa.
Vuonna 2024 ravikuningattareksi seppelöitiin jo kolmatta kertaa Suven Sametti. Vasta 7-vuotias V.G. Voitto ravasi ensimmäisen ravikuninkuutensa.
Raviurheilussa hevosten hyvinvoinnin varmistaminen on lähtökohta kaikelle toiminnalle ja eläinten hyvinvointia seurataan tarkasti kaikissa ravitapahtumissa.
Suomi on yksi eurooppalaisen raviurheilun kärkimaista ja suomalainen raviosaaminen edustaa maailman huippua. Hevosia, ohjastajia, valmentajia ja hoitajia sekä muita lajimme osaajia arvostetaan laajalti.
Kuninkuusravit on ainutlaatuinen tapahtuma, jossa kuninkuus- ja kuningatarkilpailuun osallistuu suomenhevosten parhaimmisto. Kilpailuun osallistuvat hevoset ovat huippu-urheilijoita, joiden terveydestä ja hyvinvoinnista pidetään tarkasti huolta. Valmistautuminen kolmen osamatkan kilpailuun on vuosien valmennustyön tulos.
👉 Tutustu miten hevosten hyvinvoinnista huolehditaan Kuninkuusraveissa
Maailman parhaat Kuninkuusravit
Yhdelle se on suomenhevonen. Toiselle parhaiden valjakoiden kamppailu kilpailun päättävällä maratonmatkalla. Kolmas nauttii ravikansan yhteisestä tapahtumasta, siitä viikonlopusta, kun kokoonnutaan taas Kuninkuusraveihin.
Ville Toivosen kirjoittama Maailman parhaat Kuninkuusravit -kirja kokoaa yhteen suomenhevosen ikonisen juhlan sata ensimmäistä vuotta keskittyen kilpailuun kokonaisvaltaisena ilmiönä, jota moni pitää maailman parhaana. Kirja sukeltaa syvälle lukuisten Kuninkuusravien sankareiden, eli hevosten sekä niiden taustalla olevien ihmisten tarinoihin. Lisäksi se kokoaa yhteen kattavan tietopaketin kilpailun eri vaiheista ja merkityksestä suomalaiselle hevostaloudelle.
Kirjasta ei ole jätetty pois sääntömuutoksista seuranneita pisteenlaskuhaasteita, eikä tapahtuman ympärillä kuhisevaa ravipolitiikkaa, joka sekin kytkeytyy olennaisesti osaksi ilmiötä. Kirja kertoo myös, että kuninkuuskisa on ainakin kerran voitettu käsi murtuneena ohjastaen, mitä kävi Hippoksen janoisille miehille Kaustisella 1985, ja kuka uuden ajan presidenteistämme on ollut hevoshenkisin.
Tapahtuman vakiokävijöillä on tietenkin myös omat suosikkinsa Kuninkuusravien joukossa. Ne maailman parhaat Kuninkuusravit, joita muistellaan vuosittain, kun ravikansa kokoontuu jälleen kesän lopulla tuon vuoden järjestäjäraviradalle ja aloittaa nykyään kolmipäiväisen ravifestarin ja urheilujuhlan. Kirjan tulospaketista löytyvät tulostiedot ja tilastot kaikista järjestetyistä Kuninkuusraveista.
Jokaisesta myydystä kirjasta Suomen Hippos ry ja Suomen Hevosurheilulehti Oy lahjoittavat viisi euroa raviurheilun nuorisotoiminnan ja poniraviurheilun kehittämiseen.